Kansakuntien hallitsijat ja päättäjät olisivat vastuullisia, empaattisia sekä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista kiinnostuneita ihmisiä, jotka eivät sotisi ja ajaisi vain omaa etuaan, vaan ajattelisivat muidenkin hyvinvointia globaalisti. Ihmiset olisivat siirtyneet elämään ympäristöystävällisemmin esim. lihansyöntiä, turhaa kuluttamista ja matkustelua välttäen. Nuorimmat sukupolvet eivät olisi niin koukussa mm. someen ja nettiin, vaan jonkinlainen vastavoima olisi saanut heidät ”tuijottamaan” kännyköiden sijasta toisiaan ja tätä maailmaa ja kiinnostumaan ja miettimään aktiivisesti sen ongelmakohtia ja miten niitä voitaisiin parantaa. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu olisi saatu taittumaan.